”Talous määräsi ja määrää tahdin” Kuningaskunta juhlii tasavallassa

Lainaus > Lähilehti <

05.02.2014
Talous ja sen kehitys määrää sen, miten yhteiskunta kehittyy ja muuttuu aivan pitäjätasoa myöten. Tämä pätee yhtä hyvin nykyhetken kunta- ja palvelurakenneuudistuksiin kuin itsenäisen Hartolan  syntymiseen ja eroamiseen Sysmästä 230 vuotta siten. Näin totesi Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva tiedotustilaisuudessa, joka järjestettiin juhlavuoden avajaistilaisuuden yhteydessä viime perjantaina Linna-hotellissa.
-230 vuotta sitten Hartola oli suurten kartanoiden ja suuren Sysmän takamaita. Tuolloin elettiin taloudellisen kasvun aikaa ja muun muassa perunanviljely yleistyi kovaa vauhtia, Nuorteva muistutti ja totesi, että talous eli raha määrää aina yhteiskunnan rakenteet.
Nuortevan mukaan suuri osa tavallisista hartolalaisista, kuten talolliset, vastustivat pitäjän itsenäisyyttä, kartanonherrat sen sijaan kannattivat ja ajoivat asiaa.
Kummallakin oli perusteensa: itsenäistymisen vastustajat katsoivat, että itsenäisyys tulee liian kalliiksi: täytyy kirkkoherra palkata, myöhemmin kirkko rakentaa puhumattakaan kaiken maailman muista tulevista rahanmenoista. Puoltajien mielestä oli turha maksaa kirkkoherran palkkaa Sysmään ja osallistua kirkkoherran pappilan kunnossapitoon. Seurakunnan hoitaminen onnistuisi paremmin pienemmässä seurakunnassa ja kristinopin opettaminen rahvaalle oli tärkeämpää kuin kirkkoherran palkkaedut.
Historiasta voimme lukea, kuinka kamppailussa kävi. 230 vuotta sitten Sysmän emäseurakuntaan kuuluneen Hartolan kappelin asukkaat päättivät hakea Kuningas Kustaa III:lta pitäjälle itsenäisyyttä eli omaa kirkkoherrakuntaa. Ajatuksen isä Echon kartanon omistaja maaherra Adolf Tandefelt toimitti kirjallisen pyynnön suoraan kuningas Kustaa III:lle Tukholmaan. Pyydetyissä lausunnoissa Porvoon tuomiokapituli vastusti mutta Kyminkartanon Heinolassa asuva maaherra R.W. de Geer kannatti hanketta.
Mausteeksi anomukseen Tandefelt oli liittänyt ehdotuksen, että pitäjä saisi nimen kruununperillisen Kustaa IV Adolfin mukaan. Kuningas hyväksyi anomuksen. Hartolasta tuli kuninkaan päätöksellä itsenäinen kirkkoherrakunta 31.8.1784 ja nimeksi tuli  Kustaa Aadolfin pitäjä. Vuonna 1987 yli 200-vuotias Hartola julistautui kuningaskunnaksi kunnanvaltuuston päätöksellä.
Juhlavuoden varsinaisessa avajaistilaisuudessa alusti Nuortevan lisäksi kirkkoherra Jeremias Sankari itsenäisen kirkkoherrakunnan synnystä.
Tilaisuuden päätteeksi moniosaaja ja taiteilija Mauri Päivinen paljasti taideteoksensa Aikaikkuna, johon on koottu Hartolan syntyyn liittyviä asiakirjoja. Päivinen on myös henkilö, joka löysi Hartolan alkuperäiset perustamisasiakirjat. Ne löytyivät Ruotsin valtionarkiston kellaritiloista.

Lainaus päättyy.

**********************************************************************************

No niinhän  on että talouden talutusnuorassahan sitä kuljetaan , kaikki lait ja asetukset, kuten myös tämä nyt tiiviisti Hartolassakin toteutettu vesihuoltolaki, on laadittu alkujaan  ainoastaan talouden näkökohtia ajatellen, että muovista valmistettuja pönttöjä ja putkia, sekä vettä voitaisiin myydä kuluttavalle kansalle joka maksaa viulut! Ympäristönsuojelullisilla asioilla ei juurikaan ole ollut merkitystä kun lakia laadittiin kiireellä ja hätäillen. Nyt sitä sittemmin on paikkailtu ja lasketettu päästöjä uudestaan useaan otteeseen ja se jatkuu edelleen..

Kuningaskuntaa alunalkaen muodostettaessa, talonpoikien pelkäämiin kirkkoherran palkkauskustannuksiin lienee kuitenkin tulossa muutos nyt kohtakkoin, mikäli Sysmän ja Hartolan seurakuntien kaavailemat muutokset, nyt  reilun parinsadan vuoden  erillään olon jälkeen, onnistuvat niinkuin kirkkoväärtit kaavailevat jälleenyhdistymishankkeillaan:

*************************************************

Lainaus> Itä-Häme lehti :

Sysmä ja Hartola harkitsevat yhteistä kirkkoherraa

Nuoli 20:42 – 13. helmikuuta 2014
Hartolan ja Sysmän seurakunnat käynnistävät selvityksen yhteiseen kirkkoherran virkaan siirtymisestä. Yhteisen viran perustaminen nousi esille, kun Sysmän kirkkoherra  Tervo siirtyy Asikkalaan.
Molemmissa seurakunnissa väkimäärä on vähentynyt kolmenkymmenen vuoden aikana niin, että kummankaan seurakunnan väkimäärä ei edellytä kahden täysiaikaisen papinviran ylläpitämistä. Hartolan seurakunta on tehnyt useita alijäämäisiä tilinpäätöksiä, verotuloista 90-100 prosenttia käytetään henkilöstömenoihin.
Selvityksen aikana keskustellaan siitä, miten yhteinen kirkkoherran virka toteutetaan käytännössä. Hiippakunnassa on näytetty vihreää valoa uusien ratkaisujen etsinnälle.
Lainaus päättyy.

**********************************************************************************

Niinpä niin…

Raha ja talous se näissäkin asioissa ratkaisee! Palvelun laadusta viis veisataan, enää nykyään..

No sama se mulle, en kuulu kirkkoon, enkä aio liittyäkään.

************************************************************************************

Kuningaskunnan juhlahumu alkaa näkyä jo katukuvassakin. Hartolan kunnan toimesta keskusta-aukiolle teetätettiin  ”taiteilijalla”?  jäinen karhunkuvatus kaikkine kruunuineen. Harmi vaan että ei ole pakkasia, se taitaa sulaa ennenkuin juhlat pääsevät kunnolla alkuun?

Ellei sitten nuoriso kaada sitä viikonloppuriennoissaan?

Mitähän sekin ”taideteos” maksoi kuntalaisille, eikö tuokin raha olisi voitu käyttää johonkin muuhun tuiki tärkeämpään tarpeellisempaan?

Muistettiinko kyseinen työ kilpailuttaa sääntöjen mukaisesti, ennen sen tilaamista?

 

 

kuningasjätkä

 

Kommentointi on suljettu.

css.php