Vesiosuuskunta-asiaa, Hartolassa kokousteltiin jälleen asian tiimoilta.

Kuten monesti olen kertonut, on Hartolan kuningaskunnassa, aivan omat lait jotka poikkeavat Suomen tasavallan lainsäädännöstä.

Täällä kunnahallitus laatii lakitekstit aina kulloisenkin tarpeen mukaan,, esimerkiksi mikä on muualla vapaehtoista, on se ´Hartolassa pakollista, jos se on kunnanhallituksen mielestä etujen mukaista.

Hartolassa konkurssilaisäädäntökin on aivan toinen mihin ollaan muualla Suomessa totuttu.

Täällä takaaja, ainakin jos se on kunta, voi itse päättää milloin se maksaa takaajavastuut ja milloin kieltäytyy niiden maksamisesta.

***********************************

Hartolan kunta, antoi omavelkaiset takaukset Itä-Hartolan vesiosuuskunnan ja Nordea-pankin väliselle, 1,3 miljoonan lainalle, jolla rakenneltiin mittavat putkistot ympäri Itäistä Hartolaa, siinä toivossa että kalliisiin hukkaputkiin tulisi satamäärin liittyjiä. Alunalkaen kun putkistoja alettiin suunnittelemaan, ei etukäteen selvitetty ollenkaan liittyjähalukkuutta, putkilinjat huiskaistiin vaan pitkin niemiä ja notkoja, aivan niinkuin siinä mukaellussa  laulussa;

” Olet maamme armahin Itä-Hartola, ihanuuksien ihmemaa… Joka niemeen , notkoon, saarelmaan, paskaputket tahdon kaivattaa…”

Minkäänlaista taustatyötä, hintalaskelmia, tai yleensä edes yhtäkään ennakkovarausta ei ollut kun kunnan silloislle edustajille ja hallituspäättäjille esiteltiin humia lukuja siitä, että linjan varrella liittyjiä olisi jopa viisisataa, ja tettei kunnalle muodostuisi minkäänlaista riskiä vaikka kunta sitoutuisikin omavelkaiseen takaukseen osuuskunnan lainoille.

Ja Hartolan kunta suostui, tottakai sillä olihan usea vesiasiantuntijakin asiaa pohjustanut, vaikkakaan varsinaisista liittyjistä ja heidän halukkuudestaan tulla maksumiehiksi, ei ollut mitään tietoa tuossa vaiheessa.

Kun putkien hautaaminen oli lähes valmista, alettiin asiaa vasta markkinoimaan, silloin kun hinta vesiliittymälle alkoi olla selvillä. Ensimäisten joukossa liittyvälle hinnaksi muodostui 13.500,- euroa. joka jopa vuoden 2008 rahanarvon mukaan oli aika paljon, sillä moni ajatteli vielä summat markoiksi ja tekihän se mummonrahalla laskettuna jopa 80.000 SMK ja korkoineen yli satatuhatta(100.000,-smk), eikä kovinkaan moni katsonut koko taloaan ja tonttiaan niin arvokkaaksi.

Ensimmäisten ja hätäisinpien joukossa liittyi  putkistoihin vain noin 25 kotitaloutta, muiden vielä tarkkaillessa tilanteiden kehittymistä. Kohtapa liittymän hinta kiipesikin ylöspäin  hintaan 15.400 e Tuolla hinnalla saatiin sitten jokunen liittymä kaupaksi kun mattimyöhäset päättelivät hinnan vielä nousevan. Kaiken kaikkiaan viidestäsadasta(500) liittyjästä saatiin haalittua kasaan 48 kotitaloutta. joista nistäkin suurinosa otti liittymänsä vesiosuuskunnan möyntämällä osamaksulla.

On sanomattakin selvää ettei tuollaisella liittyjämäärällä, miljoonavelkoja maksella takaisin missään ajassa!

Kun sitten talousvaikeudet alkoivat, heijastui se kaikkiin maksuihin. Liittyjät kyllä maksoivat vetensä ja jätevetensä ajallaan, mutta Hartolan kunnalle joka vedet toimitti rahat eivät menneet. Niin ikään liittyjät lyhentelivät liittymämaksujaan, muttei niistä pikkusuorituksista kertynyt mitään millä lainoja olisi lyhennelty.

Hartolan kunta joutui takaajana, kuittailemaan muutenkin huonosta budjetistaan Nordealle pariin otteeseen vesiosuuskunnan lainanlyhennyksiä ja korkoja.

Kunta yritti vielä viimemetreillä, ennen konkurssihakemuksia, ostatella ilmaiseksi vesiosuuskuntaa, yritti myöskin terveystarkastajan( Janne Myntti ) kuulemiskirjein lähestyä asukkaita, vaatien heitä ostamaan jo nyt lähes kolmeenkymmeneen tuhanteen(30.000,- euron hintaan kohnnutta liittymääkin, uhkailemalla jos vaikka minkälaisilla seuraamuksilla, mutta turhaan).

Sillä kelläpä se olisi tuollainen rahasumma perstaskussaan laitettavaksi hukkaputkeen tai kankkulan kaivoon?

Ei minullakaan olisi mitään halua sijoittaa paskavesiviemäriin koko taloni arvoa vastaavaa summaa.

Viemäröinnin mukanaantuoman kiinteistön arvonnousunkaan kun ei oletettavasti oikeasti korottaisi muuta arvoa kuin kiinteistöveronkantoon leskettavaa arvoa ja sitä kautta kiinteistöveroa joka tietenkin kunnalle kävisi mainiosti, saisihan se sitä kautta, ikäänkuin vuokraa kiinteistön omistajilta näiden omaisuudesta, antamatta mitään vastinetta kuitenkaan maksetulle verolle!

Kolmenkymmenentuhannen arvoinen kiinteistö on edelleenkin kolmenkymmenentuhannen arvoinen vaikka siihen vedettäisiin kullasta tehdyt putkistot paskavettä varten…

Tässä ote, Hartolan kunnanhallituksen päätöksistä asian tiimoilta siirry linkillä lukemaan;;.

 http://62.165.158.212/djulkaisu/kokous/20141024-18.HTM

**************************

Viimeisimmät kunnanhallituksen kommentit kuulostavat, luettunakin siltä, että Hartolan kunnanhallitus omavelkaisena maksajana haluaa päättää itse kuinka se takauksensa maksaa vai maksaako lainkaan.

Konkurssilainsäädännön mukaan asia on kyllä muualla suomessa toisin, sen mukaan takaaja on aina ensisijaisessa vastuussa konkurssipesän lainoista, koroista ja kuluista, eikä konkurssipesän takaajalle muodostu myöskään minkäänlaista omistajuutta konkurssin tehneeseen yritykseen. Se voi kyllä yrittää periä saatavaiaan, mutta vain yritykseltä, mutta ei yrityksen osakkailta.

(Olisihan se aivan pöyristyttävää, että vaikkapa nyt ESIMERKIKSI;  jos minulla olisi UPM osakkeita muutama kpl. ja firma tekee konkurssin, että osakkeiden lisäksi joutuisin maksamaan vielä lisämaksuja firman päätakaajille. Eikö siinä ole jo riittävästi vahinkoa, että menettäisin jo sijoittamani pääomat?)

Konkurssissa yleensä hommat meneevät siten, että kun firma hakeutuu tai haetaan konkurssiin, niin mahdolliset takaajat maksavat viulut sikäli jos firman varat eivät niitä kata tai firman omaisuuden realisoinnista ei tule tuottoja riittävästi. (Tässä nimenomaisessa tapauksessa omaisuutta on vaikea realisoida, koska omaisuus koostuu maahan haudatuista putkilinjoista joita ei ole relevanttia kaivella uudestaan ylös myyntiä varten.) Kun sitten velat ja varat on tarkastettu ja konkurssi toteutunut, niin firma voi aloittaa uudelleen toimintansa, uudella nimellä ja uusin  vastuuhenkilöin, puhtaalta pöydältä.

Toki tässä tapauksessa kunta voi OSTAA vesiosuuskunnan toiminnot, mutta kun hinnasta pitäisi ensin päästä sopimukseen..

Hartolan kunnanhallitus kuvittelee, että se Nordealle lainat maksettuaan automaattisesti saa Itä-Hartolan vesiosuuskunnan hallitavaltansa alle ja sitten maksattaa omat mokansa osuuskuntalaisten selkänahkasta repimällään rahalla.

Kehotan siis vesiosuuskunnan osakkaita olemaan tiukkana asian suhteen ja suostumatta mihinkään tuollaiseen vapaaehtoisesti. Vesiosuuskunnan osakkaathan ovat velkasuhteessa, Ei Nordeaan, Eikä Hartolan kunnalle, vaan ensisijaisesti Itä-Hartolan vesiosuuskunnalle

 

 

Vetäkää asia oikeuteen, tai oikeammin antakaa kunnan vetää se oikeuteen. Eiköhän siihen jokin järki löydy silloin?

 

 

 

kuningasjätkä

 

P.S.

Asiaoilla on myös ikävä kääntöpuolensa.

Katselin tuossa, http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/portal/eo/realties/residences/apartments/search/public/item/itemlist.jsp?list_id=13985966547190&itemgroup_id=50.1&fromSearchSubmit=fromSearchSubmit&search_type=quick_search&portal=eo

Ja:

http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/portal/eo/realties/residences/apartments/search/public/item/itemlist.jsp?list_id=13985962765710&itemgroup_id=50.1&fromSearchSubmit=fromSearchSubmit&search_type=quick_search&portal=eo

sivuilta kuinka Hartolassa yritetään myydä kymmeniä asuin- ja lomakiinteistöjä, kun asukkaat ovat kyllästyneet jatkuvaan kuppaamiseen ja taisteluun vesiosuuskunta-asioissa.

Mutta kun kauppa käy muuallakin huonosti, niin Hartolassa se ei käy lainkaan.

Kukapa tälläiseen velkaiseen pikkukuntaan haluaisi varojaan sijoittaa, kun ei täällä ole mitään tulevaisuutta odotettavissa?

Onhan Hartolan veroprosenttikin suurempi kuin ruuan arvonlisävero.

Haluaako joku maksella veroina puolet tuloistaan, varsinkaan kun palvelutkin ovat mitä sattuu!

 

 

Kommentointi on suljettu.

css.php